Potretteja

Ihmisistä on mukavaa ottaa kuvia. Otan usein omiin juttuihini kuvat, ja olen ottanut myös henkilöstökuvia ja potretteja.

Tämä avauskuva on yksi suosikeistani: henkilökuva YK:n Ahunna Eziakonwasta ulkoministeriön verkkouutiseen. Kuva on oikeasti yksi kuvaussession ensimmäisistä koeruuduista, kun laitoin vielä asetuksia kuntoon. Kun ottaa kuvan ennen kuin kohde alkaa tietoisesti poseerata, saattaa saada luonnollisen ilmeen ja hyvän katseen suunnan.

Klikkaile nuolista eteen ja taakse tai klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen.

  • Valossa oli jotain valheellista. Kuin aurinko olisi halunnut huiputtaa maan ihmisiä. Se oli kyllä kirkas ja yritti uskotella paistavansa kuin missä tahansa, mutta lapsikin huomasi, ettei se mitään lämmittänyt. Ikään kuin olisi ollut varhainen kesäkuun aamu Nairobissa. Täynnä valoa ja silti viileä. Hailakas kuu leijui taivaalla, sen puu kasvoi täällä oudosti kallellaan.

    Mohammed sytytti savukkeen ja veti sisäänsä vuoroin tuttua tupakkaa, vuoroin vierasta kirpeää ilmaa. Hän piti kättään parvekkeen kylmällä kaiteella ja kuvitteli, kuinka henkäys henkäykseltä tämä outo maa ja ilma hiipivät osaksi häntä.

    – Mohammed, suomalainen (2012)

  • Herttua von Bouchardin reisiluu hankasi kylkiluita auton lavalla, karhean sisalkankaan syleilyssä. Daniel Pietersen-Rosencrantz ajeli rauhallisesti Pemban pikkukaupungin rantakatua, vierellään nukkuva vanhus valkoisessa kaavussa.

    Meri oli korkealla ja pärski asfaltille asti. Lahden toisella puolen salamoi, kalastajien siluetit meloivat sinistä vettä vasten. Nuorukaiset koulupuvuissaan maleksivat tyttöjen käsipuolessa ja liftasivat kyytiin. Daniel ei hidastanut.

    Takapenkillä istui vaitelias mies, lääkäri Zé Marques, yksi Danielin harvoista ystävistä, ja tämän vierellä nainen, iho vaalea kuin Danielin mutta tottumattomuuttaan palanut.

    – Leposija Kilimakitossa (2010)